Vaellukset, maastopyörä- ja hiihtoretket

Hämeenkankaan maastot

Hämeenkankaan laaja harjualue ympäröivine soineen on luonnoltaan ja lajistoltaan arvokas. Maisemaa hallitsevat harjut mäntymetsineen ja jäkälikkökankaineen. Matalammalla maasto on keidassoiden ja lähteikköjen kirjomaa.

Korkeat selänteet, rinteet ja tasaiset kankaat tarjoavat erinomaiset retkeily- ja kuntoilumaastot niistä nauttiville. Polut nousevat ajoittain paikoille, joista on upeat näköalat Jämijärven selälle ja kauaksi ympäröiviin metsiin.

Hämeenkangas on harjoitus- ja monikäyttöaluetta, joka on siirtynyt puolustusministeriöltä Metsähallituksen hoidettavaksi vuonna 2002. Se on ensisijaisesti puolustusvoimien harjoitusalue, jossa myös retkeilijöiden on mahdollista liikkua. Erityisalueet liikkumisrajoituksineen asettavat virkistyskäytölle tietyt rajat. Suurin osa Hämeenkankaan metsistä on talouskäytössä, mutta luonnonarvoiltaan edustavimmat kohteet on perustettu luonnonsuojelualueiksi. Lisätietoja: https://www.luontoon.fi/hameenkangas

Vatulanharju

Vatulassa on hyvät liikuntamahdollisuudet kaikkina vuodenaikoina. Lumien sulaessa toiminta jatkuu leirien, suunnistuksen, vaellusten sekä ryhmien ulkoilu- ja liikuntapäivien merkeissä.

Reitti: Ikaalisten kylpylä – Vatulan hiihtokeskus (11 km)

Hiihtoreitti hiihtomajalta Ulvaanharjun uudelle kodalle ja takaisin on yhteensä 10 km. Maastoltaan tämä reitti on helppoa ja tasaista hiihtää. Jos kuntoa riittää, voit jatkaa Ulvaalta vielä 6 km eteenpäin Hämeenkyrön vanhalle lentokentälle saakka. Tällöin kilometrejä kertyy hiihtomaja-lentokenttä-hiihtomaja reitiltä yhteensä 22 km. Maasto on edelleen helppoa hiihtää.

Kylpylän valaistusta 4 km kuntoradasta laskettelurinteen pohjoispuolelta erkanee Vatulaan kulkeva 11 km vaellusreitti. Se on osa Pirkan taival -vaellusverkostoa. Reitin puolivälissä 5 km kylpylästä on Harjasjärven laavu. Viimeiset 3 km reitistä kuljetaan Vatulaan johtavaa maantietä kumpuilevassa pelto- ja järvimaisemassa. Reitti on merkitty maastoon.

Vaeltajille suositellaan hankittavaksi Pirkanmaan ulkoilu- ja retkeilykarttaa. Lisätietoja myös Editan kustantamasta Suomen retkeilyoppaasta.

Vatulan Hiihtomaja avoinna hiihtokaudella 2024 (tammi- maaliskuu) la-su klo 11-16.00  kahvio. Avoinna myös la 30.12 ja su 31.12 2023 klo 11-16.00 sekä ma 1.1.2024 klo 11-16.00. Kahviosta  lämmintä mehua, kahvia, leivonnaisia, voileipää ja makeisia. Hiihtolomaviikot 8 ja 9 avoinna joka päivä 11- 16.00. (käteinen/mobilepay)

Vatulan hiihtomaja on vuokrattavissa ympäri vuoden. Majassa keittokomero, oleskelutupa, takka sekä 2x sähkölämmitteiset saunat. Vatulan hiihtomajan tiedustelut ja varaukset : puh. 0400-778 738  Seppä

Pirkan Ura -reitistö

Pirkan Taival -reitistö sijaitsee Pohjoisella Pirkanmaalla Tampereen pohjoispuolella. Pirkan Taipaleet lähtevät Kurusta, Ruovedeltä, Virroilta, Kihniöstä, Parkanosta, Ikaalisista ja Viljakkalasta alueen keskellä sijaitseviin Seitsemisen- ja Helvetinjärven kansallispuistoihin.

Lisäksi Pirkan Taival jatkuu kohti pohjoista Virroilta Ähtäriin kulkien osittain Keuruun puolta. Viljakkalasta on taas jatkoyhteys etelään Pirkan Uralle (Tampere–Kankaanpää). Reitit ovat osittain E6-kaukovaellusreitistöä.

Pirkan Taipaleiden kokonaispituus on 350 km, laavuja ja nuotiopaikkoja on n. 30 kpl. Lisäksi kansallispuistot sekä niiden välissä oleva Riuttaskorven virkistysmetsä tarjoavat lukuisia taukopaikkoja, unohtamatta yksityistä majoitus- ja palvelutarjontaa.

Alue tarjoaa talvisin hiihtomahdollisuudet erinomaisia vaellushiihtoreittejä pitkin n. 150 km:n matkalla.

Reitit, joita pidetään pääsääntöisesti hiihtokunnossa ovat:

• Kuru–Seitsemisen kansallispuisto 25 km
• Kuru–Ruovesi 55 km
• Kihniö–Käskyvuori maastoliikuntareitti 21 km

Pirkan Ura (maaliskuisen Pirkan Hiihdon reitti):

• Kankaanpää–Jämijärvi–Ikaalinen–Hämeenkyrö–Ylöjärvi–Tampere 90 km, josta n. 60 km auki läpi talven

Luonto on alueella vaihtelevaa. Virrat–Ruovesi–Kuru mukaan lukien Helvetinjärven kansallispuisto on metsäistä, paikoitellen hyvinkin jylhien kalliomaastojen sisältämää aluetta, jota runsas vesistö rikkoo järvineen ja puroineen. Kihniö–Parkano taas on eteläistä Suomenselän aluetta, jossa kuvaavaa on runsas suoluonto. Etelämpänä Ikaalinen–Viljakkala–Hämeenkyrö akselille kuvaan astuvat loivasti kumpuilevat pellot ja runsas vesistö sekä Hämeenkankaan jäkäliköt.

Seitsemisen kansallispuisto

Seitsemisen kansallispuisto Ikaalis­ten ja Ylöjärven rajamailla on upea päiväretki­ ja vaelluskohde. Kansallispuistossa kiertää kattava polkuverkosto, josta voi valita itselle parhaiten sopivan rengasreitin. Reittien varrella on runsaasti tulenteko­ ja telttailupaikkoja. Lyhimmät rengas­reitit ovat alle parin kilometrin mit­taisia luontopolkuja ja pidempien reittien patikoimiseen voi käyttää vaikka viikonlopun.

Seitsemisessä on n. 60 km merkittyjä reittejä (1,5-17 km), joista osa soveltuu myös lastenvaunuille ja pyörätuolille. Talviaikaan kattava latuverkosto (45 km).

Kansallispuiston sydän on jo vuonna 1910 suojeltu Multiharjun aarnimetsä. Siellä vanhimmat kilpikaarnaiset männyt lähentelevät 400 vuoden ikää, ja niiden tyvillä on vielä nähtävissä palokoroja – merkkejä aikanaan riehuneista metsäpaloista.

Koveron kruununmetsätorppa esittelee viime vuosisadan alun elämänmenoa Seitsemisen salo­seudulla. Tila on kunnostettu ja kalustettu 1930­-luvun asuun.

Lisätietoja: https://www.luontoon.fi/seitseminen

Ikaalisten keskustan, kylpyläalueen ja kylien ladut

Keskustan / Kylpylän laduista valaistuja latuja ovat Toivolansaaren (1,5 km), Kiviniemen (1,3 km) ja Kylpylän (4,0 km) ladut. Kylillä latuja on Vatulan (ks. yllä) lisäksi Kilvakkalan -, Mansoniemen -, Riitialan koulun ladut, Kovelahden latu, Luhalahden ja Tevaniemen valaistut ladut.

Lisätiedot ja latukartat: https://ikaalinen.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikuntapaikat/ulkoliikuntapaikat/ladut/  sekä https://ladulle.fi/ladut/ikaalinen

Kuvat: Heidi Seppä, Sanna Rantala