Kyrösjärvi

Sinisenä helmeilevä Kyrösjärvi kehystää vehreää taajamaa sekä lukuisia kodikkaita maalaiskyliä. Kyrösjärvi tarjoaa  upeat mahdollisuudet luonnon rauhasta nauttimiseen!

Kyrösjärvi on kuhajärvi vertaansa vailla, Kuhan ohella kookkaat ahvenet nappaavat jigiin loppukesällä ja syksyllä selkäveden ääreltä matalikkojen tuntumasta. Järvessä on myös hyvän kokoista haukea. Talvella Kyrösjärvi on  potentiaalinen kohde myös mateen pilkkijöille. (Lähde: Kuhamaa) Lisätietoa kalastuksesta Kyrösjärvellä: http://www.kyrosjarven.fi/ ja https://www.kuhamaa.fi/jarvet/kyrosjarvi

Kyrösjärvi on Ikaalisten reitin keskusjärvi Pirkanmaan maakunnassa. Järven ala on 96,1 km² ja se on Suomen järvien pinta-alatilastossa sijalla 47. Keskisyvyys on 10,4 metriä ja suurin syvyys 47 metriä. Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 2 627 km², josta vettä 8,9 %. Suurimmat järveen laskevat vesistöalueet ovat Vääräjoen alue (1166 km²), Jämijärven alue (388 km²), Sipsiöjärven alue (268 km²) ja Kovesjoen alue (255 km²). Suurimmat saaret ovat Kontusaari (75 ha) ja Isosaari (74 ha). Lähde: Järviwiki Kyrösjärvi

Kesällä järvellä liikennöi M/S Ikaalinen laiva M/S Ikaalinen

Historiaa:

Kirkkovenematkoja noin 100 vuotta sitten.
Liikenne oli vilkasta Kyrösjärvellä: pitäjäläiset saapuivat Kauppalaan kirkkoveneillä.
Kauppalalaiset seurailivat kiinnostuneina pitäjäläisten kirkolle tuloa. Kesäisin kymmenien kirkkoveneiden rytmikäs liike oli viehättävää katsella. Myös Ikalinen ja Kyrösjärvi -laivat toivat ihmisiä jumalanpalvelukseen. Kirkkovakat kädessä naiset ja miehet nousivat Mänttikujaa. Lapset kinusivat nisua tai sokerikorppuja. Joku saattoikin poiketa Tureniuksen tai Laineen pullapuodissa, ennen kuin ne kirkonmenojen ajaksi suljettiin. Herrasväkeä hymyilytti ja joitakin ärsyttikin monien pitäjäläisten tapa mutustella pullaa kirkossa. Pullanpalalla saatiin lapset pitkien saarnojen aikaan pysymään hiljaa. Toiset laskivat eväänsä kirkon ikkunalaudalle jumalanpalveluksen ajaksi.
Vain harvalla pitäjäläisellä oli kirkkokortteerinsa kauppalan puolella. Sen sijaan kirkonkylän taloissa ja mökeissä heitä oli sunnuntaisin syömässä eväitään ja juomassa kahviaan. Esim. Tunkio-Siina ja muut vähävaraiset lesket suorastaan elivät kirkkokortteerilaisista ja rippikoululaisista. Tullessaan nämä toivat polttopuita (talvisin hevosella), maitoa ja varikakkoa. Jokaisella pitkämatkalaisella oli oma nimikkopaikkansa.
Teksi kirjasta: Ikaalisten Kauppala vuosisatamme alussa, Jaakko Koskelo
Koe ”aito entisajan kirkkovenematka” tämän lyhytelokuvan myötä: Kirkkovenematka Luhalahden kylästä Ikaalisiin
Satakuntalaisen osak. kotiseuturetkeläiset kävivät Vähä-Röyhiön kirkkoveneellä Ikaalisten kirkossa
Kuvaaja Nikkilä Eino 1931, Museovirasto:
Aikuiset (25-65 v), Aikuiset (65 v-), Lapset (0-6 v), Lapset (7-12 v), Nuoret (13-25 v)

Kuvagalleria

Katso myös

Kaikki kohteet

Vinkkaa meille kohteita!

Puuttuuko sivustoltamme jokin Ikaalisten helmi, johon haluaisit muidenkin ihmisten tutustuvan? Tai haluatko kertoa lisää sivustolla jo esillä olevasta kohteesta? Anna meille vinkkisi oheisella lomakkeella! Osa vinkeistä julkaistaan ”oma vinkkinä” tai vinkin informaatiota voidaan hyödyntää kohteen tiedoissa.

Siirry lomakkeelle
Tulosta
Löytyikö sisällöstä korjattavaa?

Jaa

Ikaalisten Kaupunki/

Matkailuinfo/Kompassi

Vanha Tampereentie 11
39501 IKAALINEN

Puh: (03) 45011
kylpylakaupunki@ikaalinen.fi

Pääsivut

Suosituimmat sivut

Seuraa somessa